Muurikivien ja pihakivien "liituuntuminen" voidaan ehkäistä ja korjata

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina 20.3.2016, että espoolaiset taloyhtiöt käyvät sotaa talot rakentaneen rakennusliikkeen kanssa pari vuotta sitten valmistuneissa rakennuksissa olevista rakennusvirheisiin ja puutteisiin liittyvistä korjauksista. Lista korjauksista oli pitkä ja osa virheistä oli jutun mukaan korjattu.

Ottamatta tässä vaiheessa sen enempää kantaa itse rakennuksen rakentamisen laatuun tai siihen kuka on tehnyt mitäkin virheitä ja kenen vastuulla korjaaminen on, kiinnitin huomiota jutun videossa sekä mainittuun että nähtyyn kivimuuriin. Siinä oli selvästi nähtävillä muurikivissä valkoista, ikävän näköistä tahriintumista. Tämä tahriintuminen on melko tavallista betoniselle muurikivelle tai pihakivelle ja lienee enemmänkin sääntö kuin poikkeus uusissa vasta asennetuissa kulkuväylä- tai muuripinnoissa. Tahrat ovat betonista ulos tulevia mineraalisuoloja, jotka värjäävät pinnan vaalean laikukkaaksi. Jutussa ollut muuri näytti kieltämättä sellaiselta, ettei ole ihme että siitä on reklamoitu. Tämä voidaan sekä ennaltaehkäistä että korjata.

Miten ehkäistä mineraalisuolojen aiheuttama pihakiven tahriintuminen?

Tehtaalla

Asennukseen lähdettäessä käsillä on riittävä määrä asennukseen tarvittavia kiviä sekä muut tykötarpeet. Tahriintuminen on voitu estää jo ennen tätä vaihetta kiviä valmistavalla tehtaalla mutta koska en ainakaan toistaiseksi ole löytänyt yhtään valmistajaa, joka tuotteitaan tällä ominaisuudella mainostaa, luulen, että näin ei alalla yleisesti toimita. Betonin joukkoon jo niiden valmistusvaiheessa voidaan lisätä lisäaine, joka muuttaa valmiin kiven vettä ulkoa sisälle päin läpäisemättömäksi mutta samalta hengittäväksi sisältä ulospäin. Tämä ominaisuus ehkäisee myös suolojen nousemisen pintaan.

Menetelmä on vaivaton ja erittäin helppo. Eikä edes kallis saatavaan hyötyyn nähden. Silti se on vielä valitettavan vähän täällä Suomessa käytetty menetelmä.

Kohteessa

Kohteessa sama voidaan tehdä niin, että kun muuri ja/tai pihakivet on asennettu, valmiit pinnat käsitellään nestemäisellä kyllästysaineella, kuten StoneCover WB tai StoneCover SB. Tämä nopeasti imeytyvä ja kuivuva tuote luo juuri asennettuun kivipintaan niin ikään vettä hylkivän ja samalla hengittävän pinnan eikä tahriintumista myöhemmin esiinny. Tämä on menetelmänä nopea ja edullinen ja sitä on käytetty esimerkiksi juuri pestyissä kattotiilissä menestyksellä jo vuosia myös Suomessa. Levitys suoritetaan matalapaineruiskulla kertalevityksenä.

Miten puhdistaa tahriintuneet pihakivet ja ehkäistä se jatkossa?

Mikäli tahriintuminen on jo tapahtunut, kuten Hesarin jutussa oli käynyt, ei hätää, peli ei ole menetetty. Aluksi pinta on tietysti ensin puhdistettava. Tässä kannattaa olla yhteydessä alalla toimiviin tähän työhön erikoistuineisiin yrityksiin, joilla on oikeat laitteet ja menetelmät ja kokemusta pintojen suojakäsittelystä. Työ saattaa kyllä onnistua myös kotikonstein, mutta varsinkin tehottomalla painepesurilla, joita kotipesurit yleensä ovat, työ voi olla hidasta. Kun pinta on kuivunut, se käsitellään kuten edellä kerroin, joko StoneCover WB:llä tai StoneCover SB:llä. Liuotinpohjainen SB on suositeltavampi, sillä se imeytyy, kuivuu ja alkaa toimia vaikka asennusolosuhteet olisivatkin hieman haasteellisia. Vesipohjainen WB luo saman vaikutuksen mutta alustan kuivuudesta tulee varmistua ennen asennusta.

Tutustu StoneCover sekä StoneCleaner ja StoneColor -tuotteisiin lähemmin täällä.

Tuotteilla on myös muita erinomaisesti myös uudisrakentamiseen ja sen laatuun liittyviä sovelluksia. Niistä ensi kerralla.