Kuitusementtikaton* pesu on asbestipurkutyötä

Tämän päivän aihe jatkaa edellisen kirjoituksen teemalla ja liittyy kuitusementtikattojen pinnoitukseen tulleisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Alla julkaisemme Aluehallintoviraston luvalla Aluehallintovirastoille jaetun yhteisen ohjeistuksen asbestia sisältävän julkisivupinnoitteen pesuun. Huomaa, että julkisivupinnoitteeksi luetaan myös asbestia sisältävä kuitusementtinen katelevy.

AVI:n ohjeistus: "Asbestia sisältävän julkisivupinnoitteen pesu;

Asbestia sisältävän julkisivupinnoitteen pesu edellyttää asbestipurkuluvan silloin kun pesun tarkoituksena on irrottaa julkisivussa olevaa asbestipitoista maalia esim. hilseilevä maalipinnoite.

Painepesun on osoitettu irrottavan asbestisementtilevystä kuituja jo 50 barin paineella. Julkisivupinnoitteen pesu yli 50 barin paineella on asbestityötä ja edellyttää asbestipurkutyöluvan.

Asbestia sisältävien julkisivupinnoitteiden pesussa yli 50 barin paineella, työalueet on rajattava ja suojattava työstä aiheutuvan roiskeveden laajuudessa.

Asbestista varoittavat merkit on asennettava työalueen rajauksien jokaiselle sivulle. Maapinnat on suojattava siten, että suojaukset keräävät pesuveden ja sen mukana irtoavan asbestin.

Pesuvesi on pystyttävä johtamaan hallitusti suodattimen läpi viemäriin tai maastoon. Kun pesuvesi johdetaan maastoon, on johtamiskohdan pintamaa puhdistettava aina työn päätyttyä. Pintamaa on poistettava ja pakattava asbestijätteeksi.

Suojaukset on pestävä aina työn päättyessä. Suojauksia ei saa jättää puhdistamattomina yli yön paikalleen.

Työssä on käytettävä pestävää hupullista suojavaatetta, sade-asua. Suojavaate pestään aina työn alueelta poistuttaessa. Työssä on käytettävä hengityksensuojainta jossa kasvo-osa on vähintään puolinaamari ja jonka suodatin on vähintään luokkaa P2. Suodattimet on tulpattava aina työn päätyttyä ja riisuttaessa hengityssuojain. Suodattimet ovat käytettynä asbestijätettä.

Alle 50 barin paineella tehty asbestia sisältävän hilseilemättömän pinnoitteen pesu, ei ole asbestityötä, eikä edellytä edellä kuvatun mukaisia suojauksia eikä asbestipurkulupaa. Tämä edellyttää, että materiaali ei silminnähden irtoa."

Mitä tämä sitten tulkintani mukaan tarkoittaa?

Olen ollut yhteydessä Aluehallintovirastoon useita kertoja tämän aiheen ympärillä ja kysynyt tarkennuksia ja lisäohjeita. Olen saanut ohjeita ja neuvoja erittäin hyvin ja viipymättä. Lopulta kaikki kulminoituu yllä olevaan ohjeistukseen, joka on kadehdittavan lyhyesti ja ytimekkäästi kirjoitettu ja on itse asiassa hyvin yksiselitteinen. Oikotietä ei ole. Yrityksellä joko on asbestipurkutyöhön koulutettua ja rekisteröityä työvoimaa joka toimii sen mukaisesti, tai sillä ei sitä ole. Lisäksi yrityksellä itsellään on voimassa oleva asbestipurkutyölupa ja se on rekisteröity asbestipurkyöluparekisteriin, tai sillä ei sitä ole. Mikäli vastaus "ei ole" täyttyy toisessa tai molemmissa kohdissa, mineriittikaton pesua ei voi katteen uudelleen pinnoitustarkoituksessa suorittaa. Tarkennuksena sanottakoon, että voi, mutta laadukkaasti ja kestävästi ei voi. Eli niin, että asiakas on tyytyväinen vielä vuosienkin päästä.

Jokainen kattopinnoituksen ammattilainen ymmärtää, että mikäli pinnoituksen pohjatyö tehdään siten, että katteesta ei silminnähden irtoa vanhaa pinnoitetta, ei uusi pinnoite tule pysymään katteessa kiinni. Laadukas pinnoitustyö on siksi aina sellaista, jossa materiaalia silminnähden irtoaa. Tällöin pesu katsotaan asbestipurkutyöksi. Puutteellinen pohjatyö kasvattaa reklamaatioriskiä huomattavasti.

Myös tilaajalla on vastuu, kun tehdään asbestipurkutyötä. Tilaajan vastuulla on teettää urakoitavasta kohteesta asbestikartoitus, johon urakoitsija voi pohjata oman turvallisuussuunnitelmansa. Tämän hetkisen ymmärrykseni mukaan tässäkään ei ole oikotietä. Asbestipurkutyön aloittamisesta tehdään aina myös ilmoitus Aluehallintovirastoon. Tämä kaikki tietenkin lisää paperityötä ja vaivaa mutta kysehän on lopulta ihmisten työturvallisuudesta ja terveydestä.

Kyse on työturvallisuudesta - asbesti aiheuttaa syöpää

Katto pestään korkealla painella suurta vesimäärää käyttäen. Tästä tulee helposti ajatelleeksi, että koska katteesta irtoava liete on märkää, ei se ole niin vaarallista. Työvaatteet voivat kuitenkin kastua ja likaantua ja ne päällä saatetaan mennä kotiin. Kuivuttuaan vaatteissa olevat asbestikuidut voivat päätyä ilmanvaihdon kautta koko kiinteistöön ja altistaa vaikkapa koko perheen. Siksi AVI:n ohjeistuksessa kerrotaan selvästi kuinka työvaatteiden ja suojapeitteiden kanssa tulee toimia. Samoin ohjeistetaan hengityksensuojauksesta.

Työnantaja, älä ota riskiä, älä altista työntekijääsi. Työntekijä, älä ota riskiä ja huolehdi sekä omasta että perheesi terveydestä. Toimimalla ohjeiden mukaisesti altistuminen voidaan minimoida.

Pesuveden suodattamisesta puhutaan niin ikään. Tälle ei ole ainakaan vielä asetettu mitään erityisiä määräyksiä siitä, miten vesi suodatetaan kunhan se suodatetaan. Markkinoilla on jo saatavilla suodatuslaitteistoja jotka on käytössä toimiviksi todistettuja. Myös näissä käytettävät suodatuspussit suorittavat tehtävänsä ainakin siihen saakka kunnes vaatimukset mahdollisesti muuttuvat. Ajattelen itse, että on helpompi toimittaa suodatuspussit kaatopaikalle asbestijätteenä kuin alkaa pinnoitusurakan jälkeen maansiirtotyöhön pintamaan vaihdon merkeissä. Molemmat tavat ovat kuitenkin edelleen mahdollisia. Asbestijäte on vietävä kaatopaikalle joka tapauksessa.

Asbestille altistumisen riskeistä

Asbestille altistuminen nostaa keuhkosyöpäriskiä viisinkertaisesti tupakoimattomaan henkilöön nähden. Tupakointi lisää keuhkosyöpäriskiä kymmenkertaisesti tupakoimattomaan henkilöön nähden. Tupakoivan henkilön altistuminen asbestille lisää keuhkosyöpäriskiä jopa 50-kertaiseksi tupakoimattomaan henkilöön nähden. Tupakoinnin lopettaminen tasaa keuhkosyöpäriskin lähes samalle tasolle kuin tupakoimattomalla henkilöllä muutamassa vuodessa. Asbestille altistumisen lopettaminen ei tasaa riskiä, sillä kuitumaisena materiaalina asbesti ei poistu elimistöstä. Altistumisen vaikutukset tulevat esiin vasta 10-30 vuoden kuluessa altistumisen alkamisesta, joskus jopa myöhemmin. Älä ota riskiä.

Tutustu hyvään ja informatiiviseen Työterveyslaitoksen Asbesti Rakennustyössä -julkaisuun täällä.


*Kuitusementtikatto tunnetaan myös nimellä mineriittikatto tai varttikatto. Rakennuksissa   aaltomaisten levyjen käyttö katemateriaalina on ollut hyvin yleistä aina noin 1990-luvun    alkuun saakka. Levyjen raaka-aineena on tuolloin usein käytetty asbestia.